Ei jännitä yhtään

...nimittäin Tour de Helsinki sunnuntaina. Esikoispoikamme Atte pääsee ripille lauantaina, ja kaikki liikenevä aika ja melkein energiakin menee rippijuhlien järjestämiseen. Eilen kipaisin mökiltä vähän lautasia ja tarjoiluastioita. Vaikka juhlat ovat pienet, juhliessa menee kuitenkin koko päivä.

Vaikea uskoa, että oma pieni poika on jo rippikouluiässä. Vastahan hän syntyi! Pituudessa hän meni minusta ohi kesäkuun lopulla ja on nyt jo ainakin pari senttiä pitempi. Välillä tuntuu haikealta, kun hän kasvaa aina vain itsenäisemmäksi. Haikealta, mutta tietenkin tosi hienolta ja upealta myös, kun kaikki menee kuten kuuluukin.

Vähän olen sitä sunnuntaitakin ajatellut. Toissapäivänä kävin ostamassa uudet ajohanskat, buffin ja pitkähihaisen pyöräilypaidan. Niitä kaikkia kokeilin tänään puolentoista tunnin pyörälenkillä, ja hyvin toimivat. Varsinkin haskoihin olen tyytyväinen, ne ovat sormikkaat, mutta tarvittaessa sormien päälle saa vedettyä ohuen tuulenpitävän tumppuosankin. Ensin ajaminen tuntui vähän nihkeältä, mutta se oli varmaan se kova vastatuuli... Nyt vielä pari päivää lepoa ja lievää tankkausta, niin eiköhän se siitä!