Lähdimme Peten kanssa aamulenkille seitsemän maissa. Silloin oli mukavan viileää ja hiljaista. Lenkkimme alkoi Pont Alman tunnelin päältä, josta lähdimme juoksemaan Louvren suuntaan. Ymmärtääkseni Pont Alma on se tunneli, jossa prinsessa Diana sai surmansa elokuussa 1997. Muistan sen päivän hyvin; Nelli oli parisen kuukautta vanha ja kuulin uutisen äidiltäni puhelimessa. Lisää tietoa piti heti hakea teksti-tv:stä, meillä ei vielä silloin ollut kotona nettiä.
Jonkin verran muitakin lenkkeilijöitä oli liikkeellä, mutta muuten kaupunki oli vasta heräilemässä. Vajaan tunnin juoksun loppupuolella autoja, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita oli liikkeellä jo huomattavasti enemmän, aamuruuhkaksi asti.
Alla Pete alkumatkasta, kun minulla vielä oli häneen näköyhteys. Sitten hän meni menojaan ja tapasimme taas vasta paluumatkalla hotellille.
Päivän toinen "treeni" tuli kuin huomaamatta, kun kiipesimme Eiffelin tornin toiselle tasanteelle portaita. Ihan ylös asti päästäkseen olisi pitänyt jonottaa hissiin, ja lähdimme mieluummin jo jatkamaan matkaa. Torni oli paljon isompi ja hienompi kuin olin kuvitellut. Siellä oli myös paljon, paljon enemmän turisteja (ja rihkamakauppiaita) kuin osasin odottaa. Itse asiassa Pariisi näyttää olevan täynnä kameroita ja karttoja kantavia lenkkareissa kulkevia ihmisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti