Suunto Ambit2 S ja Garmin Edge 500, mitä seuraavaksi?

Minulla on käytössäni Suunto Ambit2 S-sykemittari, jonka hankin kesäkuussa 2013 eli melkein kolme vuotta sitten. Suurimman osan ajasta se toimii todella hyvin, mittaa matkan ja näyttää sykkeet kuivalla maalla ja alun hankaluuksien jälkeen tiedonsiirto läppärillekin on onnistunut melkein poikkeuksetta joka kerran.

Viime aikoina on vain alkanut ottaa päähän jotkut sen ominaisuudet. Vuosi sitten Mallorcalla havahduin siihen, ettei sen akku oikein tahdo kestää koko päivän pyöräilyjä. Ongelma liittyy etenkin siihen, että käytän sykemittaria myös navigointiin eli lataan hyvän pyöräreitin Ambittiin ja seuraan reittiä sen avulla. Näytöllä näkyy vain pieni viiva, mutta toistaiseksi ainakin olen perille aina löytänyt. Se on vaan kurja juttu, kun sykemittari pitkällä lenkillä piippaa ja lakkaa toimimasta 20-30 kilsaa hotellilta. Usein jouduimme näissä tilanteissa ajelemaan pitkiäkin pätkiä isojen teiden pientareilla, kun reittisuunnittelussa olin nimenomaan pyrkinyt niitä välttämään ja rakentanut reitin kivoja, vähän liikennöityjä teitä käyttäen. Väsyneenä emme halunneet ottaa mitään eksymisriskejä. Mitään vara-akkua en ole ajatellut alkaa mukana pitää, kampetta on takataskut täynnä muutenkin.

Ironman-kisassakin mittari jaksoi toimia vain vajaat kymmenen tuntia, vaikka olin viilannut asetuksia vähän harvemmalle tarkkuudelle. Tällaiselle hitaammalle menijälle se on kyllä iso ongelma. Onneksi siitä sentään näkee kellonajan vielä tunteja sen jälkeen kun sykkeen mittaaminen loppuu, muuten olisin ollut aika lailla tietämätön siitä, kuinka paljon aikaa lähdöstä oli kulunut. Kisan loppupuolella helpotkin matemaattiset tehtävät tuntuvat joskus ylivoimaisilta, ja siksi olisi kiva, että sykemittari jaksaisi mitata yhtä kauan kuin minä liikkua.

Pyörän wattimittarin hankinnan yhteydessä ostin käytetyn Garmin Edge 500 -mittarin pyörään. Samassa yhteydessä sain myös Garminin Ant+ -sykevyön, joka toimii myös Suunnon kellon kanssa. Itse asiassa Garminin sykevyö toimii minulla luotettavammin kuin Suunnon alkuperäinen, jossa tuli aika usein näyttöön pelkkää viivaa.

Uusin Ambitiin liittyvä murheeni on se, etten saa sitä yhdistettyä iPadiini. Olen aika usein viikonloput mökillä, enkä aina haluaisi ottaa mukaan läppäriä. Haluaisin siis suunnitella reitit Staravassa ja siirtää ne Amibitiin iPadilla, mutta se ei nyt onnistukaan, sillä "löydettyä laitetta ei tueta". Ostin varmaan turhaan sitten sen 35 euron piuhankin, jolla sain tätä ainakin kokeiltua...

Pienellä etukäteissuunnittelulla tämäkin ongelma voisi olla vältettävissä, mutta ehkä joku muukin miettii vasta pyöräilyhousut jalassa, että minne tänään ajettaisiin.

Stravaan liittyy toinenkin epäkohta: kaikki lenkit eivät siirry sinne Movescountista, ainakaan oikein. Varsinkin uintien kanssa on ollut hankaluuksia, kun allasuinnit eivät siirry lainkaan ja avovesiuintien ajat näyttävät vain muutamia minuutteja, vaikka ne ovat Movescountissa oikein. Joskus katsoin, että pyörällä näyttää nousumetrejäkin Stravaan kertyvät paljon enemmän kuin Movescountissa näkyy. Integraatiossa olisi siis parannettavaa.

Ymmärrän tietysti, ettei liki kolmen vuoden ikäiseltä laitteelta voi ihan täydellistä suoritusta odottaakaan tällaisena aikana, kun odotukset ja tekniikka kehittyvät niin valtavaa vauhtia. Uusi mittari pitää siis varmaankin hankkia. Olisin varmaan jo ostanutkin Ambit 3:sen, mutta kun siinä ei enää ole sitä Ant-plussaa, ja ajattelin pyörällä ajaessani katsella kaikki datat (myös sykkeen) Garmin Edgestä. Vain uinnissa ja juoksussa tarvitsen siis toista mittaria, mutta samalla sykevyöllä pitäisi homman toimia.

Sitäkin tässä tulee pohdittua, että olisi kiva pysyä kotimaisen Suunnon asiakkaana, etenkin kun Movescountissa on nyt jo melkein kolmen vuoden treenidata, johon on aina välillä kiva palata. Garmin Fenixiä olen vähän katsellut ja kokeillutkin, mutta kannattaisiko vielä odotella Suunnon seuraavaa liikettä ennen Garminin hankintaa?

Watteja ja muuta dataa

Ostettuani wattimittarin aloin miettiä, mistä tehodatan kätevimmin näkisin ajaessa. Tähän saakka olen pitänyt Suunnon Ambit2 S -sykemittaria ranteessa myös pyöräillessä, ja siinä on kyllä ollut se hankaluus, että kättä pitää kääntää nähdäkseen sykkeen, kadenssin ym. tiedot.

Kirjoitin tästä pohdinnasta noin viikko sitten, ja kas, bloggauksen ansiosta sainkin ostettua Jupikselta käytetyn Garmin Edge 500 -mittarin. Se on kooltaan melko pieni, ja kiinnittyy kätevästi aika-ajotankoon. Koska haluan nähdä siinä helposti silmien alla myös sykedatan, piti sykevyö vaihtaa. Suunnon vyö on ANT ilman plussaa, joten sen tilalle piti ostaa Garminin ANT+ -sykevyö. Siitä siirtyy data sekä Suunnon kelloon että Garminin mittariin.

Pyörälenkeille taitaa jatkossa riittää vain tuo Garminin laite. Kisoissa näen pyöräosuuden datat Garminista ja juoksuosuuden vauhdit Suunnon kellosta, molempia siis tarvitaan. Nyt täytyy vielä miettiä, missä jatkossa pidän yllä kaikkia harjoitustietoja. Minulla on nyt käytössä sekä Movescount että Garmin Connect, joista treenit siirtyvät Stravaan. (Garmin Connect íntegraatio on tosin vielä testaamatta). Parin aikaisemman vuoden treenitiedot ovat ehkä tallella Polarin palvelussa niiltä ajoilta kun vielä Polarin mittaria käytin.

Kätevintä olisi, jos kaikki olisi Stravassa. Siinä on vain se hankaluus, etteivät kuntosali- tai halliuintitreenit siirry Stravaan Movescountista automaattisesti, ja avovesiuintidatakin siirtyy virheellisesti. Uintien kestot lyhentyvät siirrossa vain muutamiksi sekunneiksi. Täytyy vähän selvitellä, auttaisiko siihen uusi sykemittari. Nykyisen kelloni ostin 2,5 vuotta sitten, ja ainakin toistaiseksi olen ajatellut odotella uutta Ambit nelosta. En kyllä tiedä, kuinka pitkä tästä odotuksesta oikein on tulossa.

Aamulla kävimme uimassa Märskyssä, ja nyt illemmalla on ohjelmassa FTP-testi, ekaa kertaa omalla pyörällä. Siinä ajetaan alkulämmittelyjen jälkeen 20 minuuttia niin kovaa kuin jaksaa. Testin perusteella on sitten helpompi ajella talven traineritreenit oikeilla tehoalueilla.

Sain Garminin ja Stages-kammen paritettua ongelmitta, ja onnistuin samantien myös mittarin kalibroinnissa. Kuulostaa hienolta, mutta käytännössä pari napin painallusta riitti.

Kerrankin oli muuten helppo laittaa trainerirengas alle, kun se oli jo valmiiksi omalla vanteellaan. Ihanan vaivatonta! Sekin pieni plussa tässä kaikessa laitevenkslauksessa on, että voin siirtää kadenssianturin triathlonpyörästä maastopyörään, ja näen jatkossa aina silläkin ajaessani kadenssin. Kehitys kehittyy.

Lehmiä ja lintuja

Eilen illalla vähän mietiskelin, että mihin väliin tänään mahtuisi 45 minuutin juoksulenkki. Parhaaksi ratkaisuksi valikoitui työmatkajuoksu, koska siinä säästyy aikaa. Nyt illalla piti vielä hoitaa kauppa- ja siivoushommia tyttären sunnuntaisia juhlia ajatellen.

Pakkasin vaihtovaatteet, lompakon ja avaimet pienimpään reppuuni ja lähdin juoksemaan Laajalahdelle ja Ruukinrantaan. Pyyhe ja muut suihkutarvikkeet minulla on työpaikalla jo valmiina. Aurinko paistoi, ja lyhyissä hihoissa ja shortseissa pärjäsi ihan hyvin. Villa Elfvikin rannalle on taas tuotu lehmiä laiduntamaan, ja näinkin ne vähän kauempana. Laajalahti on myös pääkaupunkiseudun tärkeimpiä lintuvesiä, ja siellä käy aikamoinen sirkutus.

Laajalahden rannalla.

Ruovikkopolku.

Neljässäkymmenessäviidessä minuutissa ehdin Allergiasairaalan bussipysäkille, ja siitä pääsin samantien bussilla keskustaan. Muutama minuutti olisi ollut hyvä odottaa bussia, sillä hiki alkoi pian virrata pitkin selkää, kun bussissa oli niin lämmin. Kävellessäni Elielinaukiolta työpaikalle vastaan tuli mm. tuore ministeri Olli Rehn tummassa puvussaan.

Eilen oli viimeinen Heltrin uintitreeni Pirkkolassa tällä kaudella. Kuten perinteisiin kuuluu, uimme alkuverran ja tekniikkadrillien jälkeen viestejä. Monella erilaisella tavalla piti edetä viesteissä:
scullingia pullarilla, jotain muuta virallista uintityyliä paitsi vaparia, eripariuintia esim. vaparin käsivedot/perhosen potkut tai perhosen käsiveto/vaparin potkut jne. Viesti huipentui siihen, että uitiin vaparia puuvillainen t-paita päällä. T-paita toimi viestikapulana. Opin taas pari uutta asiaa: märkä t-paita on todella vaikea pukea päälle altaan syvässä päässä ja rintauintia ei kannata uida (hidasta!) jos perhostakin saisi mennä.

Pyörän selkäänkin olen tällä viikolla päässyt; tiistaina kävin ajelemassa Veikkolan suunnalla, keskiviikkona poljin töihin ja torstaina uintitreeneihin. Latasin suorimman mahdollisen reitin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittioppaasta Suunto Ambit2 S:ään, ja taas löytyi lähes kotikulmilta uusia nopeita väyliä. Lyhimmillään meiltä on Pirkkolaan alle yhdeksän kilsaa, tosi kiva matka ajaa vielä uintitreenin jälkeenkin kun ihan hissukseen pistelee menemään.

Lomahommia

Eilen ajoimme Peten kanssa Port de Solleriin jätskille. Olimme ajaneet suunnilleen saman reitin viime vuonna, mutta eri suunnasta. Ihan tarkkaan emme siis kaikki mäkiä muistaneet, ja siinä rantakahvilassa jätskillä istuessamme juttelimmekin, ettei tämä tunnukaan ihan niin pahalta lenkiltä kuin ennakkoaavistuksissa. Siihen mennessä eteen oli tullut mm. kiva serpentiininousu, jossa joka toinen siivu oli myötätuulta ja joka toinen vastatuulta. Tässä kuva tuosta noususta:

Banana Split

Jätskit syötyämme lähdimme jatkamaan matkaa Port de Sollerista. Ihan tuotapikaa edessä olikin 13,9 kilsan yhtämittainen nousu reitin korkeimmalle kukkulalle. Nousun aikana alkoi Ambit taas päästellä tyytymättömiä piippauksia ja lopetti lopulta treenin tallennuksen reilun viiden tunnin ajon jälkeen, kun matkaa hotellille oli vielä noin 60 kilsaa. Loppumatka piti taas tulla muistin varassa, kun ei voitu seurata reittiä Ambitista. Mitään muutakaan dataa ei loppumatkasta jäänyt minulle talteen, kopioin alla olevan kuvan Peten Strava-profiilista.

Illalla ei jaksettukaan muuta kuin kömpiä hotellin buffaan syömään. Siinä on hyvää se, että ruokaa saa nopeasti ja jälkkäriäkin voi hakea vaikka kahdesti. 

Tänään ajoimme vähän tasaisemmalla maalla noin 80 kilsan lenkin. Aamulla olimme molemmat jo sen veran väsyneitä, että meiltä molemmilta meinasi unohtua jotain; minulta toinen juomapullo ja Peteltä pyöräilykengät. Onneksi muistuttelimme toisiamme ja kaikki tarvittava tuli mukaan. 

Juuri lähdön aikaan alkoi sataa, mutta emme antaneet sen vaikuttaa suunnitelmiin. Jotkut ruotsalaiset pyöräilijät näyttivät jäävän pyörävarastolle odottamaan sään selkiytymistä. Sade näytti verottavan ajoporukoita muutenkin todella paljon, ja olihan se vähän likaista puuhaa varsinkin peesatessa, kun tien pinnasta nousi vettä ja hiekkaa. Vajaan tunnin verran satoi, sitten selkeni ja tiet alkoivat kuivua. 

Petrassa tapasimme pari suomalaista miestä, ja kävimmekin heidän kanssaan kahvilla. Olivat majoittuneet Palmaan ja tulleet sieltä junalla vähän pohjoisemmaksi ajamaan. Kivan kahvihetken jälkeen jatkoimme taas eri suuntiin.

Olimme aamulla katsoneet kivan pääasiassa pikkuteitä seurailevan reitin ja tallensin sen sykemittariin. Tänään oli sen verran lyhyt lenkki, että akku kesti koko reissun.

Pyöräilyn jälkeen kävin vielä juoksemassa parikymmentä minuuttia rannassa. Jalat tuntuivat melko pökkelöiltä, mutta tulipa kokeiltua. Pete jäi pesemään pyöriä ja oli jo kameran kanssa odottamassa kun tulin juoksulenkiltä.

Alla olevassa kuvassa oleva Pearl Izumin pyöräilyhame on muuten ihan kiva ja etenkin kivannäköinen, mutta siinä on aika huonot pehmusteet. Vuokrapyörän satula aiheuttaa monenlaisia paineita jänniin paikkoihin näin loppumatkasta. Toistaiseksi parhaat pyöräilyshotsini ovat Bioracerin tekemät Heltrin pöksyt, niissä ei tule tukala olo oudommallakaan satulalla.

Iltapäivällä lähdimme käymään Palmassa katselemassa katedraalia ja kiertelemässä vanhaa kaupunkia. Takaisin tullessa alkoi salamoida, sataa ja tuli vähän rakeitakin. Onneksi oltiin jo lämpimässä autossa!

Reitit Ambitiin

Suunto Ambit2 S -sykemittarissani on monta ominaisuutta, joita en ole juurikaan käyttänyt. Yksi niistä on reitit ja reittisuunnittelu. Viime viikolla sen kokeiluun tarjoutui hyvä mahdollisuus, kun minun piti ajaa maastopyöräni kotiin huollosta Itä-Helsingistä. Katsoin ihan ensiksi, mitä kevyen liikenteen reittiopas tarjoaisi. Olen käyttänyt sitä usein ennenkin etsiessäni lyhimpiä reittejä, ja todennut sen toimivaksi. Ehdotettu reitti vaikutti hyvältä, ja sain sen ladattua ensin koneelle gpx-muodossa ja sitten siirrettyä Ambitiin.

Reitin seuraaminen oli helppoa, kun alkuun pääsi. Kellossa ei näy  karttaa, pelkästään valittu reitti viivana ja oman sijainnin merkiksi pieni nuoli. Ajelin paikoissa, joissa en varmaan koskaan aikaisemmin ollut käynyt, ja minne en ilman reittiä olisi osannut mennäkään. Kotimatkaa oli 20 kilsaa, ja reitiltä poikkesin vasta Perkkaalla, jossa osa kevyen liikenteen väylistä oli suljettu remontin vuoksi. Onneksi ne kulmat olivat jo tuttuja.

Koska innostuin reittiominaisuuksista vähän enemmäkin, päätin tehdä jo etukäteen reittisuunnitelmat ensi viikon Mallorcan-reissua varten. Viime vuonna ajoimme siellä pari päivää Toffen kanssa, joka jo silloin osasi tämän reittihomman ja hoiti suunnistushommat. Myöhemmin kahdestaan Peten kanssa ajellessamme jäimme pari kertaa joidenkin kaupunkien keskustoihin pyörimään, kun emme tienneet mitä kautta olisimme päässeet jatkamaan matkaa oikeaan suuntaan. Oli meillä tietysti karttakin, mutta siitä ei pikkukujilla ollut hyötyä.

Ihan ensiksi kokeilin Movescountin reittisuunnitteluohjelmaa, mutta se tuntui vähän hankalalta, enkä saanut sitä zoomattua riittävän tarkkaan voidakseni valita lähtöpaikan hotellin läheltä. Jo valitun reitin muuttaminen oli niinikään hankalaa, kun reittiä ei voinut muuttaa drag-and-drop-tyylillä. Turhauduin ja kokeilin seuraavaksi Google Mapsia. Siellä kaikki toimi, mutta en löytänyt nappia, jolla olisin voinut tallentaa reitin gpx-muodossa siirtääkseni sen kelloon. 

Sitten keksin Stravan ja sieltähän löytyi heti se tosi hyvä reittisuunnitteluohjelma, jota kaipasinkin. Suunnittelin meille reitin ensi sunnuntaille, kun ajamme katsomaan triathlon-kisaa Portocolomiin. Kartta skaalautui niin, että sain lähtöpisteen laitettua hotellin kulmalle. Maalin laitoin Portocolomin satama-aluelle, ja niin vain sain näkyviin ja kelloonkin ladattua ihan kelpo reitin, jonka suunnittelussa oli käytetty apuna Strava-segmenttien suosituimmuutta ja jossa oli nousumetrejäkin melko maltillisesti, alle 500.

Esimerkissä on Etelä-Suomi, mutta klikkaamalla pääsee Mallorcalle!

Stravasta on helppo kopioida myös siellä seuraamieni ystävien ajamia reittejä Ambitiin, samoin tuo yksi omatekemä siirtyi kelloon ongelmitta. 

Kiitos etenkin Toffelle reittien ajamisesta Mallorcalla viime ja tällä viikolla, meidän on nyt helppo kopioida niistä meille sopivimmat emmekä varmasti eksy, kun saan siirrettyä ne Ambitin muistiin odottamaan aurinkoisia pyöräilypäiviä!

Mun Ambit2 S

Sain viime viikolla Suunnolta kutsun nettikyselyyn, jossa kyseltiin Movescountin ja Stravan integraatiosta ja sen merkityksestä minulle. Se oli mukavan lyhyt ja kiva täyttää. Kysymykset liittyivät lähinnä siihen, miten käytän Movescountia ja Stravaa ja kuinka tärkeä juttu minulle on se, että treenit siirtyvät Stravaan automaattisesti. Ja tosi tärkeäähän se on, siellä on mm. kiva vertailla aikoja ja katsella miten nopeasti oikeat pyöräilijät ja juoksijat joitain minulle tuttuja pätkiä paahtavat. Kesällä tulee varmaan vähän tarkemmin tsekkailtua Varsinais-Suomen segmenttejä ja ehkä luotuakin muutama. Joihinkin haasteisiinkin aion osallistua.

Se vähän harmittaa, että Stravaan siirtyvät Movescountista vain ne pyörä-, hiihto- ja juoksutreenit, joissa on mukana GPS. Olisi kiva, että myös sisällä tehdyt uinti- ja traineritreenit siirtyisivät sinne (kuten Garminista), koska melkein kaikkina viikkoina jään meidän tiimin pahnanpohjimmaiseksi treenimäärävertailussa...

Hankin Suunto Ambit2 S -kelloni kesäkuussa 2013, kun entiselle työpaikalle tuli sopivasti esittely- ja myyntitilaisuus. Sitä ennen minulla oli ollut pari Polarin mittaria ja niistä toisessa oli kyllä GPS, mutta sellaisessa epäkätevässä erillisessä mötikässä. Mötikkä ja kello olivat harmillisen usein ihan eri paikoissa, mikä oli tietysti ihan omaa heikkouttani.

Vaihdettuani kellon aloin kerätä kaikki treenitiedot Movescountiin. Movescountissa voi aika kätevästi muuttaa sitä, mitä kaikkea tietoa kellon näytöissä milloinkin näkyy. Jonkin verran olen niitä näkymiä mieleisekseni muuttamutkin. Urheilutiloja eri lajeille on yhteensä 10, ja minulla ne ovat kaikki käytössä:

• juoksu 
• juoksu2 
• kuntopiiri 
• maastohiihto
• OHR (sovellus ortostaattisen sykkeen mittaukseen)
• pyöräily 
• sisäpyöräily
• triathlon
• uinti ulkona
• uinti sisällä

Juoksu on ulkojuoksuja varten, juoksu2-tilaa käytän sisäradalla juostavissa Esport-treeneissä. Ero on siinä, että juoksu-tilassa automaattiset kierrosajat tulevat kilsan välein, juoksu2-tilassa ei ole automaattisia kierrosaikoja. Lisäksi Juoksu2-tilassa on sellaiset näytöt, että kierrosaikoja on helpompi seurata, kun radalla yleensä on juostu vähän lyhyempiä ja eripituisia vetoja.

OHR-urheilutilaan olen tallentanut Movescountista löytämäni sovelluksen (Orthostatic HR test) ortostaattisen sykkeen mittaamista varten. Ennen testiä (aamulla hampaiden harjauksen jälkeen ennen aamiaista) menen pitkäkseni ja laitan testin käyntiin. Kun syke on näkyvissä, kello piippaa viiden minuutin kohdalla, että pitää nousta seisomaan, viiden ja puolen minuutin kohdalla että sykemittaus alkaa taas ja kuuden minuutin kohdalla että testi on päättynyt. Se on tosi kätevää aina silloin, kun sykemittari löytää sykkeen.Niinä aamuina kun näin ei käy, katson kellosta ajan ja mittaan sykkeet käsin: neljän minuutin levon jälkeen minuutin ajan, sitten nousen ylös ja puolen minuutin odotuksen jälkeen mittaan taas sykettä minuutin ajan, nyt siis seisten. Näiden lukemien erotus on ortostaattinen syke. Pidän lukemista kirjaa sekä Movescountissa että Excelissä, jossa niistä piirtyy hieno graafi. 

Pyöräily-tilassa minulla on myös yksi sovellus asennettuna: Ultra Eau + Gel 20. Se piippaa aina kahdenkymmenen minuutin välein, ja muistuttaa juomisesta ja syömisestä. Se on tosi kätevä, ja vaikka olisin millaisessa ylämäessä yritän pitää aikataulusta kiinni minuutilleen. Se juominen unohtuu etenkin kisassa niin helposti! 

Ajan sisällä trainerilla triahtlon-pyörälläni, jossa on Garminin Speed Pod ja Cadence Pod (kuulemma uutta mallia). Näistä podeista saan sisälläkin kelloon näkyviin kadenssin ja nopeuden. Nopeus on tietysti aika teoreettinen, mutta käytän sitä hyväkseni lyhyissä vedoissa kun pitäisi ajaa aina vaan kovempaa ja kovempaa. Syke ei parin minuutin vedoissa välttämättä ehdi reagoida, joten käytän mittarin näyttämää nopeutta käytetyn efortin mittaamiseen.

Sisällä uidessa käytän mittaria aika harvoin, koska uin aina jonkun tietyn ennalta määrätyn ohjelman ja sen pituus on aina tiedossa. Avovedessä mittari on taas aina ranteessa, kun on kiva tietää miten pitkään on uinut ja etenkin vertailla eri mittarien antamia lukeamia keskenään uintikavereiden kanssa. Erot ovat joskus olleet melko isojakin. Ambit2 S ei mittaa sykettä vedessä, enkä toistaiseksi ole sitä osannut kaivatakaan.

Nyt kun Movescountiin on kertynyt treenejä jo puoleltatoista vuodelta ja olen hankkinut pyörään nuo kellon kanssa yhteensopivat poditkin, kynnys vaihtaa kellomerkkiä on melko suuri. Juuri nyt mitään vaihtamistarvetta ei oikeasti olekaan; pitää vaan muistaa pitemmissä kisoissa ja treeneissä vaihtaa kellon GPS-tarkkuutta, jottei kello kyykähdä ennen käyttäjäänsä.