Mökkihyppelyä

Ai että millaisissa keleissä on nyt saatu lomaa viettää - ihan mieletöntä! Nyt on ollut joka päivä mahdollisuus treenata helteessä, mitä luksusta! Jämsänkoskella vietettyjen päivien jälkeen käväisimme Espoossa parin päivän ajan ja sieltä ajoimme omalle mökille viikonlopuksi.

Treeniohjelmassa on nyt ollut lyhyitäkin juoksuja, ja kyllä se lenkki aina vähän viileämmällä säällä illansuussa tuntuu paremmin kulkevan kuin paahteessa. Tänään juoksin puolitoista tuntia ja melkein meni jo tukaluuden puolelle. Tuttu mies kylältä tuli pyörällä vastaan mustikkasanko ohjaustangossa ja huikkasi minulle, että tuo juoksu on kyllä hullun hommaa näillä keleillä. Melkein oli pakko olla samaa mieltä. Onneksi oli vesipullo ja pari geeliä mukana. Vettä meni siihen tahtiin, että  Kasvihuoneilmiössä lenkin puolivälissä piti pysähtyä täyttämään pullo ja muutenkin vähän viilentämään kehoa. Pesin kasvot kylmällä vedellä ja kastelin vähän hiuksiakin ja niskaa. Se auttoi onneksi vähän.

Uimassa on käyty lähes joka päivä, nyt ihan luomuna ilman märkäpukua kun kerrankin tarkenee. Jämsänkosken mökillä oli hienoa uida, kun vesi on niin kirkasta, että auringon paistessa sopivasti hiekkapohja näkyy. Hyvällä tuurilla saattoi nähdä myös isot kivet ennenkuin niihin osui. Ihan aina se ei kuitenkaan onnistunut. Omassa mökkijärvessä ei ole ihan niin hyvä näkyvyys, mutta kyllä vieressä uivan kaverin paremmin hahmottaa sielläkin ilman mustaa märkäpukua.

Haukilahden rannassa oli mahdollisuus vuokrata SUP-lauta tunniksi 20 eurolla. Siskon kanssa vuokrasimme eilen kaksi lautaa tunniksi ja kävimme niillä vuorotellen hänen tyttäriensä kanssa vähän suppailemassa. Se tuntui ihan kivalta hommalta, varsinkin kun vedessä oli niin paljon sinilevää ettei uiminen juurikaan houkuttanut. Niin paljoa en kuitenkaan innostunut, että omaa lautaa olisin hankkimassa, vaikka vastarannalla sellainen näyttää olevankin melko kovassa käytössä.

Positiivisuushaasteessa listataan viitenä päivänä viisi positiivista asiaa ja joka päivä haastetaan mukaan uusi bloggaaja. Tässä tämänpäivänen lista:

• mustikat alkavat kypsyä
• sisko on niitä juuri nytkin poimimassa
• internetin jakamismahdollisuus kännykässä. Olemme jo päättäneet irtisanoa mökin laajakaistan (37,50 eur/kk) ja pärjätä jatkossa kännyköiden yhteyksien varassa. Aika paljon tulee säästöä, jos homma toimii.
• tytär tulee tänään mökille vietettyään pari päivää Turussa
• viilentävä iltauinti ennen nukkumaanmenoa

Tänään haasteen saa Päivi, jonka blogia olen lukenut jo aika monta vuotta.

Mökin terassin aurinkolaverista minulle tulee aina mieleen oma siskoni, joka on tykännyt siinä lueskella lehtiä aina täällä ollessaan, niin tänäänkin. Vielä pari päivää voimme olla yhdessä, ja sitten on taas välissämme tuhansia kilometrejä. Voih.

Porkkalasta Joroisiin

Olimme Peten kanssa kuulleet, että Bembölestä Veikkolaan saakka olisi hienoa, uutta asfalttia ja pitihän sitä päästä ajamaan. Niinpä Pete suunnitteli meille viime sunnuntaiksi pyörälenkin Bembölestä Veikkolan kautta Porkkalaan ja sieltä lyhyempää reittiä takaisin Kauklahden kautta. Asfaltti ei pettänyt odotuksia, ja sitä olikin hieno ajaa myötätuulessa Veikkolaan saakka. Matka sujui joutuisasti ja keli oli muutenkin mitä sopivin pienelle pyöräretkelle.

Olin kirjoittanut ajo-ohjeet pienelle lapulle ja pari kertaa sitä piti vilkaista. Kirkkonummen kaupunki näyttää tänä vuonna satsanneen tienpäällystyshommiin, sillä matkan varrella oli ihan uutta pikitietä enemmänkin.

Tuuli tuntui vähän pyörivän, mutta taisi Porkkalaan mennessä olla enemmän myötäinen. Maisemat siellä olivat hienot, mukavan maalaiset ja tie polveili kivasti. Lenkin jälkeen pitikin käydä lukemassa Wikipediasta, mitä siinä Moskovan välirauhan yhteydessä Porkkalan vuokraamisesta sovittiinkaan.

Juuri ennen kahvilaa moikkasimme kolmea pyöräilijää ja ennenkuin huomasimme, että hehän olivatkin ihan tuttuja! Voi kun olisimme lähteneet puoli tuntia aikaisemmin matkaan, olisimme voineet ehkä kahvitella ja ajellakin yhdessä. Jatkoimme kuitenkin matkaa pysähtymättä sinne Porkala Marinin kahvilaan saakka. Siellä oli kivannäköistä:

Söimme sämpylän ja Tupla-patukan puoliksi ja joimme kahvit ja teet. Takaisinpäin olikin sitten vähän enemmän vastatuulta,  mutta ihan mukavalta se polkeminen ainakin näin jälkikäteen ajatellen varmaan tuntui. Vähän pitempi lenkki kuin suunnitelmassa ollut 3 tuntia, mutta aika kevyttä oli kun ajelin pitkät pätkät Peten peesissä.

Tällä viikolla onkin enää lyhyttä ja kevyttä treeniä. Eilen uin reilut 40 minuuttia mökkijärvessä, tänään ohjelmassa on puolen tunnin lenkki ja huomenna vain lyhyet vartin tsekkauspyrähdykset pyörällä ja juosten.

Yhden pienen hankinnan tein vielä näin viimetippaan: ostin uuden aika-ajotankojen väliin juomapullon. Eipähän tarvitse nousta pystyyn ja hamuta pulloa runkotelineestä aina juodessa. Täytyy muistaa myös kiristää kaikki mahdolliset pyörän ruuvit, ettei mitään irtoa kisassa. Samoin eturenkaaseen pitää varmaan vaihtaa vielä sisuri, siinä taitaa olla venttiili rikki.

Joroisiin lähdemme perjantaina kahdestaan. Viime yönä se kisa tuli jo uniikin, olin varmaan lukenut illalla liian monta Jorois-aiheista postausta. Oma tavoite on parantaa viime vuoden aikaa, mikä ei varmaankaan ole kovinkaan helppoa. Vähän on pitänyt ihmetellä omia viimevuotisia pyörä- ja juoksuaikoja, ja varsinkin sitä että miten niitä nyt voisi vielä parantaa. Uinnissa voisi kyllä auttaa se, että pysyisin vähän paremmin reitillä. En nyt ota mitään isompia paineita mistään ajoista tai lopputuloksista, menee miten menee. Pyrin siihen, että tulee kiva päivä.

Positiivisuushaasteessa listataan viitenä päivänä yhtä monta positiivista asiaa. Joka päivä haastetaan mukaan joku. Tässä tämänpäiväiset positiiviset:

• olen terve (ei edes nuhaa tai kurkkukiputuntemuksia kuten niin usein ennen kisaa. Vielähän tässä tosin ehtii...)
• olen lomalla
• sisko tulee huomenna tyttärineen Suomeen
• Eurosport ja Tour de France näkyy iPadissä mökilläkin
• sade ei paljon haittaa juoksemista ja ihan just tuonne sateeseen pitäisikin lähteä:

Sataa sataa ropisee.

Haastan Annen mukaan miettimään positiivisuuksia!

Loman alku

Heti ensimmäisenä loma-aamuna pääsin tekemään jotain tosi kivaa: uimaan Haukilahden rannassa ilman märkäpukua. Pete houkutteli minut mukaan käytyään jo edellisenä päivänä itsekseen sitä kokeilemassa. Vesi oli jo 19-asteista, ei tullut yhtään kylmä. Uimme hiekkarannalta surffipaikalle päin vajaat 500 metriä ja takaisin. Loma-aamujen toivelistakamaa!

Haukilahden ranta. Kiven oikealta puolelta lähdettiin uimaan rannan suuntaisesti.

Tavarat jätimme uinnin ajaksi rannalla kajakkeja ja SUP-lautoja vuokranneen miehen katoksen laidalle. Hän tarjoutui ihan oma-aloitteisesti vahtimaan niitä uinnin ajan. Todella ystävällinen ele häneltä, alkoi heti tehdä mieli laittaa hyvä kiertämään tavalla tai toisella.

Iltapäivällä olimme jo mökillä, kun oli juoksulenkin vuoro. Olisi pitänyt juosta 2x20 minuuttia puolimaratonvauhtia, mutta ei oikein irronnut. Reitti oli tosi mäkinen, kenkä hiersi, oli kuuma ja kauhea vessahätäkin. Liian hitaiksi jäivät molemmat vedot, mutta onneksi pääsin lenkin jälkeen järveen viilentämään helleillassa kuumentunutta kroppaa.

Eilen oli melkein lepopäivä, kun kävin vain lyhyellä märkkäriuinilla. Edellispäivän juoksu taisi vaatia veronsa, kun oli koko päivän melko voipunut olo.

Tänään ohjelmassa oli lyhyt aamulenkki, joka tuntui paljon mukavammalta kuin keskiviikkoinen raahustus.

Lenkin jälkeen teimme Peten kanssa kimpassa vielä pienen kuntopiirin terassilla. Alussa ja lopussa vähän pitoja, välissä liikkeitä 40 sek kutakin ja 20 sek lepoa niiden välissä. Maisemat olivat hienot säästä puhumattakaan. Pari viikkoa sitten jumppailimme samassa paikassa sateessa. Ei niin kivaa.

Terassi ja kuntopiirimatto.

Hain meille sisältä radionkin viihdykkeeksi. Tuosta pienestä tuuman tai kahden ruudusta katsoimme Peten kanssa telkkaria lähes 30 vuotta sitten. Nyt se ei enää toimi, mutta radio kuuluu kyllä.

merkki on  muistaakseni JVC, Pete sai aikoinaan vanhemmiltaan sen lahjaksi. High-tech!

Loppuun vielä jo kolmannen kerran positiivisuushaasteen viisi asiaa:

1. Meillä on nyt pyöränhuoltoteline. Oi miten paljon mukavampaa se pyörän pesukin on selkä suorana. Kokeilin myös pyörän vahaamista, taidan ottaa vakiohjelmaan senkin.
2. Tiistaina ajoin Röylässä uuden kympin tempoennätyksen, 18:32 minuuttia.
3. Huomenaamuna on Heltri Cupin Rykäsy-sprinttikisa Kuusijärvellä. Koska kisa alkaa jo yhdeksältä, ehdimme todennäköisesti pois rannalta ennen pahinta lauantairuuhkaa.
4. Saimme vihdoinkin hankittua mökille aittaan pimennysverhot kaikkiin ikkunoihin. 
5. Pakastimessa on litra karpalo-toffee -jätskiä ja aion ottaa sitä ihan kohta.

Haasteessa listataan viisi positiivista asiaa viitenä eri päivänä (ei välttämättä peräkkäisinä) ja mukaan haastetaan aina yksi uusi bloggaaja. Tänään haastan mukaan Toffen. 

Lauantain pitkä treeni

Meillä oli lauantaina mukavia mökkivieraita tekemässä kanssamme päivän pitkää treeniä. Ihan ensalkuun kävimme uimassa noin tunnin, reilut kolme kilsaa. Siinä ajassa ehti melkein kiertää koko järven, se on sen verran pieni. Vesi oli suht lämmintä, ja kavereiden perässä oli kiva suunnistaa.

Tässä tunnelmat ennen lähtöä:

Uimarit.

Pyöräilyä varten piti ensin ajaa autoilla parin kilsan matka läheiselle Pirtille. Se on Kettulan pienviljelijäyhdistyksen ylläpitämä juhla- ja kokoontumispaikka. Tänä kesänä siellä on ainakin kahdet karaoketanssit. Ei olla menty.

Pirtin yksi hyvä puoli on se, että sen pihasta pääsee asfaltille vain parinsadan metrin ajon jälkeen. Siitä on myös tosi kiva lähteä juoksemaan, kun eri pituisia reittejä menee moneen suuntaan. Siksi ajoimme eilen sinne emmekä normaaliin lähtöpaikkaamme Kasvihuoneilmiön pihaan. Vanhan Ykköstien varressa ei ole niin kamalan kiva juosta pitempiä lenkkejä.

Pirtin pihassa.

Minulla oli ohjelmassa noin kolmen tunnin lenkki, muilla 120 km. Niinpä lähdin itsekseni ajelemaan, kun muut vielä laittoivat pyöriään kuntoon. Tiesin heidän ajavan samaa reittiä alkumatkan, ja koko ajan odotin tulevani ohitetuksi. Ajoin Suomusjärven kautta Kiskoon ja sieltä Perniöön päin. Aina välillä katselin taaksepäin, että missä ihmeessä he vielä viipyvät. Näin heidät vasta käännyttyäni jo takaisinpäin puolentoista tunnin ajon jälkeen. Jotain teknistä ongelmaa oli heillä matkalla ollut.

Kääntöpaikka.

Tie Perniöön oli tosi kivan vaihteleva ja siellä oli uutta, tasaista asfalttia, jota oli oikein ilo polkea. Mahtavaa pyöräilykokemusta haittasi vain ikävä kipu oikean polven sisäpuolella. Sitä on ollut joskus aikaisemminkin, mutta nyt se tuntui aikaisempaa pahemmalta ja haittasi vielä illallakin varsinkin portaissa.

Vessaankin olisi pitänyt päästä. Sopivan suojaisaa kyykistymispaikkaa ei löytynyt, koska kriteerit taisivat olla aika korkealla. Päätin sinnitellä Pirtin pihaan saakka. Sinne ajettuani lukitsin pyörän katolle ja pyörähdin rakennuksen taakse. Sieltähän löytyikin hieno huusi, jossa oli myös paperia. Luksusta! Vähän oli pimeää, mutta eipähän tarvinnut maastoutua punaisessa ajopaidassa.

Jipii!

Juoksua oli suunnitelmissa 45 minuuttia puolimatkan juoksuvauhtia. Juoksussa polvikipu ei onneksi tuntunut lainkaan. Mäkisen reitin vuoksi tasaisen vauhdin ylläpitäminen oli vähän haasteellista. Olin laskenut, että valitsemallani reitillä riittäisi juostavaa yli 45 minuutiksi, joten voisin kävellä viimeisen kilometrin postilaatikolta mökille. Ehkä se normaalia lenkkivauhtia kovempi vauhti teki laskupäälleni tepposet, sillä siinä vaiheessa kun otin postilaatikosta Hesarin, olisi vielä pitänyt juosta kovaa kahdeksan minuuttia. Vähän himmasin siinä kuitenkin, kun oli se lehti ja kaikki...

Positiivisuushaasteessa listataan viisi positiivista asiaa viitenä, ei välttämättä peräkkäisinä päivinä. Tämän päivän positiiviset:

1. Uin tänään avovedessä jo viidettä päivää peräkkäin. Mahtavaa kun vedet nyt ovat lämpiämässä. Olen ollut vähän haluton uimaan, kun vesi on ollut niin kylmää.
2. Minulla on jo ajatus, miten polvikivustä voisi ehkä päästä eroon, kiitos Jupikselle ja Kona-Petterille asiantuntevista vinkeistä!
3. Enää kaksi päivää loman alkuun ja 11 päivää siihen, kun sisko tulee kesälomalle Suomeen USA:sta.
4. Pete teki juuri äsken tosi hyvää, mausteista peruna-pyttistä!
5. Kaverit näyttävät tekevän ihan jäätävän hienoja suorituksia Frankfurtin IM:ssä! 

Joka päivä haastetaan mukaan yksi uusi bloggaaja. Tänään haastan ikipositiivisen Kauramoottorin!

Eilinen

Minttu laittoi minulle positiivisuushaasteen, kiitos siitä! Haasteessa listataan viisi asiaa viitenä päivänä, ja joka päivä haastetaan joku mukaan. Julkaisutahti on vapaa.

Vähän jo eilisaamuna aavistelin, että päivästä voisi tulla hyvä, ja aloitin mukavien hetkien kuvaamisen samantien.

1. Kuljen nykyään töihin useimmiten kahdella bussilla ja vielä metrollakin. (Siis silloin kun en mene pyörällä.)  Pete oli lähtenyt lenkille anivarhain, ja katsoinkin ekassa bussissa kevyen liikenteen väyliä sillä silmällä. Parin kilsan päässä kotoa näinkin, kun hän teki kirmaili Pohjois-Tapiolan niityllä. Tunnistin juoksutyylin ja vihreät lenkkarit, vaikka olin aika kaukana. Kuvaa en ehtinyt ottaa.

Westendissä vaihdoin bussia, ja aurinko alkoi pilkahdella pilvien takaa. Siinä vaiheessa oli kännykkäkin jo käsillä. Olipa hieno aamu!

Westendinasemalla.

2. Vähän ennen kymmentä sain tosi kivan tekstiviestin pojaltani, kun hänen koko kevään jatkunut uurastuksensa palkittiin opiskelupaikalla Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa. Etukäteen olimme pisteitä laskeskelleet ja viime vuotisiin rajoihinkin vertailleet, eikä täyttä varmuutta sisäänpääsystä tietenkään ollut ennenkuin tulokset eilisaamuna tulivat. Opiskelupaikkaa juhlistimme mansikkakakulla.

Lasten ollessa pieniä ajattelin että voin ehkä lopettaa heistä huolehtimisen sitten sitten, kun opiskelupaikka löytyy. Nyt ymmärrän, ettei se taida oikeasti loppua koskaan, vaan se on jotenkin minuun sisäänrakennettu. Vähitellen olen oppinut nauttimaan myös tästä uudesta vapaudesta, kun ei ole kiire hakemaan tai viemään yhtään ketään minnekään, ainakaan säännöllisesti.

3. Kävin mukavien työkavereiden kanssa lounaalla remontin jälkeen juuri avatussa Vanhassa Kauppahallissa. Söin ravintola Storyssä aika hyvän kalakeiton ja jälkkäriksi ostin Espalta ison pehmistuutin. Mukavan kansainvälistä oli meininki keskustassa, taisi olla joku iso risteilijäalus visiitillä.

Vanhassa Kauppahallissa.

4. Löysin kivan inspiroivan jutun siitä, miten salasana voi muuttaa elämän. Alkuviikosta ennen lomaa sen vaihdon aika taas koittaa. Jo viimeisen reilun vuoden olen hakenut salasanainspiraatiota IM-maailmasta, ja siihen liittyen olenkin päättänyt osallistua elokuussa 2015 Kalmarin Ironmanille. Tahko triathlonista tulee sunnuntaina kiire kotiin nopean netin ääreen ilmoittautumaan.

Ehkä seuraavaksi voisin kokeilla jotain joogaan liittyvää. Haluaisin syksyksi löytää yhden hyvän vakituisen astangajoogatunnin. Pitäisi mennä taas jollekin kertauskurssille sitä ennen.

Hiirimatto on matkamuisto Kalmarista viime vuonna.

5.Swim & Grill -ilta kaverien kanssa. Kävimme Peten kanssa muutaman kaverin kanssa Pitkäjärvessä uimassa vajaan puoli tuntia ja sen jälkeen grillailimme yhden ystävän uudessa kodissa. Oli tosi mukavaa!

Pitkäjärven uimaranta. Vesi +16.

Tällaisena superpäivänä tämä haaste oli tosi helppo ja kiva tehdä, mutta eiköhän joka päivästä ainakin vähän pinnistämällä viisi positiivista asiaa löydy. Haastan niitä miettimään mukaan Arjan!

11 asiaa ja vastausta

Sain Blogistaniassa taas kiertävän haasteen Soilelta. Paljon kiitoksia! Olen vastannut samantyyppiseen haasteeseen kahdesti aikaisemminkin, kesäkuussa 2013 ja marraskuussa samana vuonna.

Näin se menee:

Säännöt:

1. Postaa palkinto blogiisi.
2. Kiitä bloggaajaa, joka antoi palkinnon sinulle ja linkkaa takaisin hänen blogiinsa.
3. Kirjoita 11 satunnaista faktaa itsestäsi.
4. Vastaa nimeäjäsi 11 esittämään kysymykseen ja aseta 11 kysymystä sinun ehdokkaillesi.
5. Nimitä 11 bloggaajaa, jolle tahdot tämän palkinnon antaa.
6. Ilmoita ehdokkaillesi, että olet nimennyt heidät.

11 satunnaista uutta faktaa minusta:

1. Uusimmassa Kauneus ja terveys -lehdessä (8/2014) on minusta ja triathlonista pieni juttu.
2. Marraskuussa viime vuonna kerroin samanlaisen haasteen faktana aloittaneeni hiustenkasvatusprojektin. Se on edennyt hyvin, ja nyt saan hiukset jo ponnarille. En enää juurikaan pidä niitä auki, koska projekti jatkuu ainakin kesän yli ja latvat kaipaisivat jo tasoitusta.
3. Uudessa työpaikassa piti käyntikorttiin etsiä joku sopiva ajatus ja valitsin tämän Tuomas Akvinolaisen mietelmän: "Pelkään yhden kirjan lukijaa."
4. Istun työpäivän jumppapallolla. Selkä tykkää, uudet työkaverit ihmettelevät.
5. Käyn lähes joka päivä lounaalla eri paikassa. 
6. Rakastan nukkumista, ja minusta on ihana kömpiä sänkyyn ensin lukemaan ja sitten unta odottelemaan. Yleensä siihen ei mene kauaa. Suojelen hyvää yöunta niinkin, että en yleensä ole koneella tai iPadilla enää iltayhdeksän jälkeen.
7. Jätin karkit ja otin tilalle taatelit. Mitä kävikään - söin taateleita kilokaupalla ja joudun nykyään kieltäytymään niistäkin. Herkuinta oli, kun poistin taateleista kiven ja laitoin niiden sisään maapähkinävoita. Makiaa oli.
8. En saa vedettyä yhtään leukaa, mutta tavoitteena on ainakin yksi. Aikataulu on vielä auki.
9. Kesälomani huipentuu Amerikan-siskoni ja tyttäriensä Suomen-vierailuun heinäkuun loppupuolella. Viime tapaamisesta onkin vierähtänyt jo puolisentoista vuotta, ihan liian kauan.
10. Nytkähtelen nukahtaessani ja joskus herään siihen ja putoamisen tunteeseen. Tämän uutisen perusteella se on ihan vaaratonta.
11. Olen onnellinen.

Ja sitten vielä vastaukset Soilen kysymyksiin:

1. Millainen on maailman paras aamupala?

Enpä nyt tiedä onko se ihan maailman paras aamiainen, mutta nykyään syön aamulla mieluiten tuorepuuroa. Sain herätyksen tästä blogipostauksesta. Teen puuron valmiiksi edellisiltana, aamulla ei tarvitse kuin syödä. Eilen laitoin purkkiin 1 dl kaurahiutaleita, 1 dl maitoa, 1 dl jugurttia, 1 rkl paahdettua rouhittua pellavaa, 1 rkl pellavansiemeniä ja 1 rkl vaniljaproteiinijauhetta. Olisin lisännyt siihen aamulla vielä jotain tuoretta hedelmääkin, mutta meillä ei ollut. Huomenaamulla on.

2. Mikä on paras neuvo jonka olet ikinä saanut ja keneltä sen sait?

Neuvo vain, jos joku sitä pyytää. Sisko neuvoi.

3. Millaisen auton ostaisit jos voittaisit lotossa / vai ostaisitko ollenkaan?

En ostaisi autoa, pärjäämme hyvin tuolla yhdellä.

4. Mistä aikaasaannoksestasi, teostasi tai taidostasi olet ylpeä?

Olen (hyvällä ja nöyrällä tavalla) ylpeä siitä, että perhe on edelleen kasassa ja että lapsillammekin näyttäisi olevan kaikki hyvin.

5. Jos pääsisit aikakoneeseen, mille vuosikymmenelle (tai -sadalle) matkustaisit? Miksi?

Minusta juuri nyt täällä on hyvä.

6. Mitä kirjaa luet juuri nyt? Jos et lue kirjoja, niin kerro vaikka että mitä lehteä luet?

Antti Tuurin Radan luin eilen loppuun. Se on tosi hienosti kirjoitettu sotakuvaus. Olen keräillyt mielenkiintoisia kirjoja Amazonin toivelistalle, se on siihen tarkoitukseen tosi kätevä. Haaveissa on Kindle ja siirtyminen kirjojenkin suhteen pääasiassa digitaaliseen muotoon. Pitää vielä varmistaa, ettei Kindlen lukeminen iltamyöhään vaikuta unensaatiin. Tässä kokeilussa ajattelin hyödyntää Peten laitetta.

7. Mikä ruoka on bravuurisi keittiössä?

Ahvenrullat, mutta kukaan muu meidän perheessä ei ole niistä innostunut. Näköjään mainitsin ne myös vuosi sitten eli aika ohut on se bravuurien lista. Teen ihan tavallista arkiruokaa, en mitään supertemppuja. On kyllä ihan kiva käydä ystävien kanssa kaupassa vaikkapa ennen yhteistä mökkireissua ja nähdä mitä heidän arkiruokiinsa kuuluu. Usein löytyy kivoja ideoita omaankin keittiöön.

8. Mikä biisi on paras juuri nyt?

Pharrell Williamsin Happy.

9. Kirjoitatko kauppalistan vai mietitkö vasta kaupassa mitä tarvitset?

Jos on aikaa, teen listan. Kaupassa en osaa enää ajatella. Kaikkein parhaiten kauppareissut sujuvat, kun olen saanut mietittyä vaikkapa viikonlopun kaikki ruuat etukäteen ja tehtyä sen listan. 

10. Mitä urheilulajia seuraat mieluiten tv:stä?

Jalkapalloa ja hiihtoa.

11. Puhutko murretta vai yleiskieltä?

Yleiskieltä.

Olen taas melkoinen tylsimys enkä haasta ketään. Aika moni tähän haasteeseen on jo vastannutkin, mutta saa sen toki tästä Soilen hyvine kysymyksineen kopioidakin, jos tuntee listaamisen tarvetta. 

11 asiaa ja vastausta

Arja haastoi minut vastaamaan haasteeseen, ja näin tehdään. Tässä säännöt:

Säännöt
01. Jokaisen tulee kertoa 11 faktaa itsestään.02. Hänen tuleen myös vastata haastajan 11 kysymykseen.03. Haastetun tulee myös keksiä 11 uutta kysymystä uusille haastetuille.04. Pitää haastaa 11 bloggaajaa.05. Haasteessa pitää kertoa keneltä se on saatu ja kertoa se haastetuille.06. Itseään haastanutta ei saa haastaa uudestaan.


Ensin ne 11 faktaa:

1. Minulla on parhaillaan menossa hiustenkasvatusprojekti, jonka tavoitteena on ponnari ensi kesänä. Projekti etenee hyvin.
2. Edelliseen liittyen: tykkään asettaa itselleni tavoitteita ja saavuttaa ne.
3. Viime viikolla päätin vähän nostavani työpukeutumiseni tasoa: ei enää farkkuja töissä. Ainakin toistaiseksi päätös on pitänyt.
4. Inhoan myöhästymistä, olen mieluummin olen vaikka 10 minuuttia etuajassa kuin minuutin myöhässä. Ja kun olen myöhässä tai vaarassa myöhästyä, hermo kiristyy heti.
5. Olen joissakin asioissa tosi nopea, esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä ja muissa vastaavissa hommissa. Tykkään täyttää ne tyhjät kohdat. Koulu- ja opiskeluaikoina nopeudesta oli hyötyäkin, kun sai lähteä kotiin heti saatuaan kokeen tai tentin tehtyä.
6. Kirjamessujen jälkeen olen alkanut listata lukemani kirjat. On kiva nähdä, kuinka monta kirjaa ehdin lukea viikossa, kuukaudessa tai vuodessa.
7. Meillä on muutaman ystäväpariskunnan kanssa kirjapiiri. Tapaamme vuorotellen toistemme kodeissa ja keskustelemme lukemastamme kirjasta ja monesta muustakin asiasta. Seuraava lukupiirin kirja on Kangastus 38.
8. Olen jo kerran aikaisemminkin vastannut tähän haasteeseen.
9. En jatka ketjukirjeitä, vaikka aina välillä tuleekin niin kivoja niin kivoilta ihmisiltä että tekisi mieli. Viimeksi viime viikolla.
10. Meillä on Petrin kanssa oma kieli. Esimerkiksi eilen sanoin meneväni vaihtamaan nastarenkaita maasturiini. Oikeasti tarkoitin, että Pete voisi lopettaa sen mitä oli juuri silloin tekemässä ja tulla vaihtamaan ne renkaat. Niinpä hän vastasikin tulevansa auttamaan heti, kun on saanut jogurttinsa syötyä. Niin siinä sitten kävikin, että olin vasta saanut kaiken tarvittavan esille, kun jo hyvillä mielin luovutin ohjat perheen pyörähuoltovastaavalle. Minulle jäi vain seuranpitovastuu.
11. Arvostan sohva-aikaa todella korkealle, sitä täytyy olla riittävästi päivittäin. 

Vaatekaappi töissä.

Vastaukset Arjan kysymyksiin:

Mitä mieltä olet tällaisista haasteista?
Ihan mukaviahan nämä, ja mielenkiinnolla luen aina kysymyksiä ja vastauksia muiden blogeista. Olen tainnut vastata kaikkiin saamiini haasteisiin.

Talvi tulee, oletko valmis? Miten olet valmistautunut siihen?
Just eilen "vaihdoin" nastarenkaat maasturiin. Valot eteen ja taakse oli tietysti laitettu paikalleen jo aikaisemmin. Parit pitkät pyöräilyhousut olen hankkinut myös. Perinteiden syysflunssakin on tullut jo podettua ja hiihtolomamatka varattua.

Rakkain urheiluvälineesi? Kyllä, vain yksi!
Kun vain yhden saa valita, rakkain niistä varmaan on triathlonpyöräni, Cannondale Slice. Siinä on nyt uudet aerotangotkin ja melko uusi satula (kuvassa vielä vanhat).

Siinä se pyörä on. Uusi satula on musta, kuten myös tankoteipit.

Mitä uutta toivoisit harjoitteluusi, jos (!) saisit itse päättää?
Vielä pitempää pk:ta pyörällä. Ehkä toive toteutuu sitten keväämmällä...

Perinteinen vai vapaa?
Perinteinen, mutta vapaata olisi tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaa Rukalla hiihtolomalla ihan opettajan opastuksella. Mitään en ole vielä varannut, mutta tämä on suunnitelma.

Helppo arkiruoka, mitä teet mielelläsi?
Pestokana. 400 g broilerin rintafileitä pilkotaan ja paistetaan kypsäksi pannulla. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Samaan aikaan keitetään sopiva määrä makaronia. Kun makaronit ja broileri ovat kypsiä, ne sekoitetaan keskenään ja lisätään purkki pestoa. Plussat: lapsetkin osaavat kokata tämän. Miinukset: tätä syödään meillä liian usein. Välillä tuli jo kyllästyminen, mutta nyt kyllä se toissapäivänä taas upposi.

Ikävin asia tällä viikolla?
Kuulin, että yksi tuttu nuori ei voi kauhean hyvin.

Etelään leirille vai kotona trainerilla?
Mieluummin molemmat. Ensi keväänä ei taideta lähteä etelään, mutta ehkä sitten 2015. Trainerilla tulee ajeltua ihan varmasti.

Paras onnistuminen urheilussa/liikunnassa? Se kerta kun kaikki meni putkeen.
Tuntuu siltä, että viimeisten parin vuoden aikana melkein kisat ovat menneet ihan putkeen, viimeisimpänä Rantamaraton.

Seuraatko mitään tv-sarjaa? Jos seuraat, niin mitä?
Toki! Kova laki, Silta, Downton Abbey, Läimäys, Moderni perhe ja Solsidan tulivat nyt ensimmäisenä mieleen. Yhä vähemmän katselen lineaarista telkkaria (sitä perinteistä, pitkin päivää ohjelmia tarjoavaa, kanaviin järjestettyä tv:tä). Useimmat hyvät sarjat löytyvät Netflixistä, Yle Areenasta ja muista vastaavista palveluista ja niitä voi katsoa omaan tahtiin silloin kuin itselle sopii.

Oliko sinulla lapsena ns. "akuankkamonot"?
Oli, jos niillä tarkoitetaan sellaisia leveäkärkisiä monoja, joissa oli kolme reikää siinä varpaiden yläpuolella siteiden kiinnitystä varten. Oi niitä aikoja.

Olen tylsimys enkä haasta ketään. Aika moni on tähän jo ainakin kertaalleen vastannutkin.

Perustavarat

Laura haastoi minut mukaan kertomaan pienistä lähes jokapäiväiseen elämään kuuluvista tavaroista ja asioista. Kiitos haasteesta, tässä vastauksia lyhyesti:

Laukku. Olen tykästynyt Lumin laukkuihin. Niitä minulla on jo kaksi: joitakin vuosia sitten Fiskarsista ostettu kankaasta tehty musta ja uudehko nahkainen ruskea. Sopivat hyvin kainaloon ja niihin mahtuu hyvin lompakko, puhelin ja avaimet.

Lempikäsilaukku.

Lompakko. Freitagin kierrätyslompsa, tehty rekan pressusta. Tosi kätevä, ei kastu helposti. Vähän piti kortteja karsia kun siihen siirryin, mutta sehän oli vaan hyvä. Kanta-asiakaskortteja on ihan liikaa, ei niitä kaikkia viitsi lompakossa pitää muutaman euron tähden.

Lompakko.

Aurinkolasit. Rudy Projectin urheilulasit adaptereilla ja tavalliset aurinkolasit vahvuuksilla, niillä on menty pari kesää.

Korut. Vasemmassa nimettömässä kihla- ja vihkisormukset, oikean käden keskisormessa isoäidin kapea kultainen vihkisormus vuodelta 1939. Sain sormuksen lahjaksi isältäni mummin kuoltua pari vuott sitten. Kun pidän sitä sormessa, tuntuu kuin mummi ei olisikaan ihan kokonaan poissa. Sormuksia en ota pois sormista edes uidessa. Korvissa pidän useimmiten pieniä timanttinappeja. Aika vähän pidän koruja, mutta niillä on erittäin paljon tunnearvoa. Minulle arvokkaimmat korut olen saanut lahjaksi merkkipäivänä.

TV. Telkkari on olohuoneessa paraatipaikalla, ja alakerran takkahuoneessa on toinen. Melko paljon tulee sen edessä rentouduttua.

Kännykkä. Työnantajalta Lumia 800.

Tennarit. Mustat Converset. Pidän niitä joskus rennompina päivinä töissäkin, mukavat ovat vaikkakin aika kapeat.

Farkut. J. Crew'n matchstickejä on useampia pareja ja yhdet tosi kapeat toothpickit. Niitä olen ostanut Amerikasta, kun olen ollut siskon luona käymässä.

MP3. Pienenpieni punainen iPod Shuffle ja Sennheiserin kuulokkeet. Melkein jo odotan Wattbike-treenien alkua, kun viime talvena sain niihin ihan uutta fiilistä kuuntelemalla omaa tsemppimusiikkia. En koskaan kuuntele musiikkia pyöräillessäni, ja juostessakin vain harvoin kisoissa.

Tietokone. Töissä joku Dellin kannettava, kotona MacBook Air ja iPad.

Meikit. Kaikki Cliniquen paitsi ripsiväri Kanebon (vai mikä Sensai sekä nykyään on) 38°.

Kasvovoide. Jo monen kymmenen vuoden ajan olen luottanut tähän: Clinique Dramatically Different Moisturizing Lotion. Siitä on ihan vastikään tullut vielä joku +-versio, sitä ostan seuraavaksi.

Deodorantti. Hajusteeton, yleensä Vichy apteekista.

Hammastahna. Pepsodent Xylitol. Hampaille parempi. Ja silikoniset hammastikut.

Shampoo ja hoitoaine. No Nothing kampaamosta.

Saippua. Tämä kuulostaa varmaan oudolle, mutta käytän atooppisen ja superherkän ihoni vuoksi saippuan sijaan Aqualan L -perusvoidetta. Puhdasta tulee (joskin uimahallissa välillä myös epäileviä katseita).

Tuoksu. Ei mitään ikinä. Ja olen joutunut pyytämään perheenjäseniäkin pidättäytymään niistä allergiani takia.

Mineraalivesi, viini, drinkki. En käytä, juon yleensä tavallista vesijohtovettä.

Leipä. Ruispuikula, Oivariinia, Polar-juustoa ja paprikaa.

Ruoka. En ole kovinkaan kummoinen ruuanlaittaja, mutta melkein kaikki maistuu.

Jäätelö. Itse tehty sitruunasorbetti.

Karkit. Laku tai Fazerin Tuttifrutti choco.

Lakanat. Ihan tavalliset, puuvillaa. Joskus haaveilen ostavani Balmuirin pellavalakanat, mutta vielä en ole raaskinut.

Kampaaja. Salon Sensitive Sanomatalossa.

Alusvaatteet. Hmm. Ihan tavalliset, kuntoillessa omansa.

Päivälehti. Tämä on helppo: Helsingin Sanomat on ihan pakko lukea joka päivä, samoin Ilta-Sanomat. Töissäni pääsen välillä kuuntelemaan, kun toimittajat puhuvat työstään tai toimituksen johto Hesarin tehtävästä ja kehittämisestä. Se on ihan älyttömän mielenkiintoista ja innostavaa. Rakastan lukemista.

Lehti. Aikaisemmin meille tuli paljonkin aikkareita, nyt vain Juoksija, MeNaiset Sport ja Ekonomiliiton jäsenyyden myötä Talouselämä. Pyöräily ja triathlon -lehden tilaamista olen harkinnut. Sportista voisin ehkä jo luopua. Aku Ankan tilauksen katkaisin juuri viime kuussa.

Sänky. Unikulmasta ostettu, kaksi 80 runkopatjaa ja 160 cm petari. Sinne on illalla ihana kellahtaa ensin lukemaan hetkeksi ja sitten nukkumaan.

T-paita. Olen enempi paitis- ja/tai neuleihminen, t-paitoja käytän oikeastaan vain urheillessa.

Haastan tähän mukaan kaikki, joita vastaaminen omassa blogissa kiinnostaa!

Kun kysytään niin vastataan

Sain samanlaisen haasteen Vomyalta ja Mintulta, ja ajattelin nyt huitaista kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa. Vähän oion nyt kulmia ja teen vain kohdat 1-3, ja haastan kaikki tästä haasteesta innostuvat bloggaajat tarttumaan siihen vastaamalla joko Vomyan tai Mintun tai vaikkapa molempien kysymysiin omassa blogissaan.

OHJEET
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastetun pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet hän on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta

1. Nimikirjaimeni ovat samat kuin etunimeni.
2. Nälkäisenä olen usein kiukkuinen. Tähän on kätevä sana englannissa: hungry+angry=hangry.
3. Olen allerginen hajusteille, saan niistä mm. ihottumaa kasvoihin. Töissä tiedän jo, keiden viereen ei kannata palaverissa istua.
4. Vanhempani erosivat, kun olin 13-vuotias. 
5. En ole koskaan saanut sakkoja. Paitsi yhden kerran pysäköintivirhemaksun Temppeliaukion kirkon liepeillä opiskellessani kauppakorkeakoulussa.
6. Minulla on serkkuja Englannissa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa ja Suomessa.
7. Molemmat appivanhempani ovat jo kuolleet, anoppiani en koskaan ehtinyt tavatakaan. 
8. Menin Petrin kanssa naimisiin 20 vuotta sitten, ja olemme vihkivalamme jo kertaalleen uusineetkin. Aikanaan siskoni halusi sen oman miehensä kanssa amerikkalaiseen tapaan tehdä, ja koska valittu päivä sattui 14. hääpäiväksemme, teimme mekin saman. Se oli mukava tilaisuus, kun lapsemmekin pääsivät mukaan.
9. Minulla oli lukiossa lyhyt matikka, ja matemaattisesti lahjakkaat lapseni kuittailevat siitä minulle jatkuvasti, onneksi ainakin puoleksi huumorimielellä. Jos olisin silloin tiennyt valinnalla rajaavani pois puolet yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikoista, olisin lukenut pitkän matikan. 
10. Koulun liikuntatunneilla pääsin useimmiten valitsemaan joukkuetta. 
11. Saan kielen rullalle.

Vomyan 11 kysymysta haastetuille

Mikä saa sinut liikkumaan?
Nelikymppisenä aloitin juoksemisen, ja sille tielle jäin. Siitä tulee hyvä olo ja voin paremmin. Minulle se on myös tapa vähentää stressiä ja saada aikaa omille ajatuksille.

Oletko merkkiuskollinen? Jos kyllä niin mikä merkki ja miksi?
En ehkä varsinaisesti merkkiuskollinen, mutta uskon brändien voimaan. Tähän tyyliin: Stockmann on paras kauppa ja Helsingin Sanomat paras lehti. Aika paljon on tiettyjä tuotteita ja merkkejä, joita ostan sen kummemmin kyseenalaistamatta: Klover Vaseline (on muuten hajusteeton!), Clinique, Uncle Ben's ja Heinzin ketsuppi.

Kuinka monta tuntia treenaat viikossa?
Yleensä 6-10.

Mitä uutta lajia haluaisit kokeilla?
Juuri nyt ei ole mitään ihmeellisempää mielessä, kun vapaa-aika menee kivasti näiden nykyistenkin juttujen kanssa.

Oletko yllytyshullu?
Kyllä olen aika helposti ylipuhuttavissa.

Urheiletko mieluummin sisällä vai ulkona?
Ulkona ehdottomasti, sisällä vain olosuhteiden pakottamana.

Ja tapahtuuko se mieluummin yksin vai porukassa?
Sekä että.

Teetkö mielikuvaharjoittelua?
En. Tosin ihan viime päivinä olen kyllä miettinyt Kiskon juoksureittiä ja voimien jakamista sillä. Ajattelin kerrankin kokeilla sitä epämukavuusaluetta ihan kunnolla.

Inhokkilajisi?
En varsinaisesti inhoa mitään lajia. En kuitenkaan haluaisi harrastaa itse esimerkiksi nyrkkeilyä. Siis sitä sellaista ihan oikeaa toisten lyömistä tai vahingoittamista. Naisvoimistelukaan ei yhtään innosta.

Onko säällä väliä?
On se mukavampaa liikkua hyvällä säällä, mutta aniharvoin jätän treeniä tekemättä huonon sään vuoksi.

Jos olisit menestynyt urheilija ja ihmiset kysyisivät sinulta neuvoja, minkä neuvon antaisit treenaamiseen?
Antaisin ehkäpä saman neuvon kuin nyt kuntoilijanakin: mitä tahansa harrastatkin, opettele ensin oikea tekniikka.

Ja sitten Mintun kysymykset vastauksineen:

Mistä blogisi nimi tulee?
Petri keksi sen, kun aloittelin bloggaamista. Ajatus oli silloin matkustaa joskus kaukomaille juoksemaan maraton, siitä se Kaukomara sitten tuli. Alkuun Petrikin vähän kirjoitteli, samoin siskoni Nina, mutta heiltä se bloggaaminen sitten jäi.

Teitkö uuden vuoden lupausta? Jos, niin mitä sille kuuluu?
En tehnyt.

Mikä on kauneinta, mitä sinulle on sanottu?
Varmaan se kliseinen "rakastan sinua". 

Venyttely - uhka vai mahdollisuus?
Jaa'a, varmaan se on hyödyntämätön mahdollisuus.

Mikä on raivostuttavin sana, mitä urpot käyttävät?

Mikä on viimeisin kokemasi sykähdyttävä kulttuurielämys?
Ihan oikeasti sykähdytti Ray Charlesin konsertti Pori Jazzissa 1999.

Kiroiletko? Millä sanalla useimmin?
Harvemmin, mutta perkele on tukalien tilanteiden lempisana.

Jos leivot, niin kaavitko loput taikinat kulhosta suuhusi?
En omaan suuhun, jämät jaetaan aina perheen kesken.

Mitä sinun pitäisi tehdä enemmän?
Kotitöitä. Meillä pitäisi siivota paljon useammin.

Mitä vieraita kieliä puhut?
englantia hyvin, ruotsia kohtalaisesti, saksaa vähän, ranskaa tuskin lainkaan. 

Jos pitäisi tehdä vaikutus ruokapöydässä, niin mitä kokkaisit?
Pestolla täytettyjä ahvenfileitä. Jälkkäriksi panna cottaa raparperihillokkeella, mustikkapiirakkaa tai muurinpohjalettuja.