![]() |
Eväät kolmelle. |
Liikkeelle lähdimme heti, kun porukka oli kasassa, ja kello taisi silloin olla 8:01. Täsmällistä porukkaa! Alkumatka Laaksosta Rinnekodille menikin vauhdikkaasti, kun ajoimme hyväkuntoisia sora- aja asfalttiteitä. Vain Atella ja minulla oli maastopyörät, kaikilla muilla cyclocrossit. Aloin jäädä jatkuvasti porukan hännille, ja eroa tuli aina lisää ylämäissä. Serenassa pidimme pienen tauon. Jo vähän ennen taukoa oli tehnyt mieli ottaa ensimmäinen geeli, mutta ne olivat repussa enkä päässyt niihin käsiksi. Tauolla vitsailtiin, että Serenasta olisi päässyt halutessaan bussilla kotiin. Minusta se ei siinä vaiheessa yllättäen tuntunutkaan ihan kamalan huonolta idealta.
Pian matka jatkui taas melko haipakkaa, kunnes vähän Rinnekodin jälkeen käännyimme metsäpolulle. Siitä alkoi melko tekninen metsäosuus: juurakkoa, kiviä, ylämäkiä. Pitkät pätkät jouduin taluttamaan pyörää, onneksi jossain kohti pääsin ajamaankin. Pyrin pitämään lukkoja kiinni, ja onhan se ajaminen sillä lailla helpompaa, kun pyörä on paremmin hallinnassa.
![]() |
Metsäpätkää. |
![]() |
Tauolla. |
Pirttimäkeen ajaessa Pete oli ritarillisesti seuranani, kun muut ajelivat edellä kadehdittavan reippaasti. Minulla jalat olivat jo ihan loppu. Rauhalliseen tahtiin ajelimme tuttuja hiihtoreittejä Pirttimäen kahvilaan. Oli ihanaa päästä syömään. Otin savulohikeiton, Fazerin sinistä patukan, leipää, teetä ja korvapuustin. Lounaan jälkeen tiet erkanivat, kun lähdin ajelemaan lyhinta tietä kotiin. Hitaasti kiiruhtaen pääsin perille.
![]() |
Reippaat lenkkikaverit. |
Kävin suihkussa ja lysähdin sohvalle, nukahdinkin hetkeksi. Nyt on ihan vetämätön olo, ja pari totaalista lepopäivää taitaa tulla ihan tarpeeseen. Keskeyttäminen ei harmita yhtään, oli hyvä päätös oikaista kotiin kun en vaan jaksanut. Pyöräkin on vielä pesemättä.