 |
| Team MamAdventure2 #TeamElinaJouhki-nauhoissaan ennen lähtöä. |
Päivä alkoi aamuvarhaisella, kun ajoimme Hyvinkäälle kisakeskukseen. Otimme pyörät auton katolta ja laitoimme ne ajokuntoon. Samalla katsoimme vähän muitakin kamppeita valmiiksi ennenkuin lähdimme aamiaiselle ja hakemaan kisamateriaaleja. Myöhemmin, onneksi ennen lähtöä, kävi ilmi että yksi rasti oli merkitty väärään paikkaan ja että meille oli unohdettu antaa pieni paperipalanen tärkeine infoineen. Lähdössä meillä oli kaikki valmiina ja mieli korkealla.
 |
| Lähdön tunnelmaa. |
Rantauduttuamme ja kannettuamme kajakin paikalleen kävimme suorittamassa vaijeritehtävän. Siinä piti ylittää samainen Vantaan joki vaijeria pitkin. Toinen vaijeri oli lenkkareiden alla ja toisesta, pään yläpuolella olevasta, sai ottaa tukea käsillä. Suorituspaikkoja oli kaksi vierekkäin, ja lähes samaan aikaan pääsimme ylitykseen. Se meni molemmilta mukavasti, Arjalla taisi tosin lenkkarit vähän kastua, kun hänen perässään samaa vaijeria pitkin tullut iso mies heilutteli löysähköjä vaijereita.
Seuraavaksi oli edessä maastopyöräilyä. Rastit 1-3 löytyivät helposti. Yhden rastin leimauspiste oli niin korkealla, että piti tehdä vähän yhteistyötä toisen tiimin kanssa, ja siitäkin selvittiin vain pienin kalustovaurioin (pari naarmua klosseista pyörän rungossa). Olimme ehkä vähän liiankin kilttejä, kun siellä ylhäällä ollessani leimasin varmaan 4-5 emittiä.
Rastilta kolme saimme käsiimme ihan viattoman oloisen ilmakuvakartan soramontusta. Rasteja oli kuusi 3,5 kilsan radalla. Käsittämättömällä tavalla etsimme ensimmäistä rastia varmaan tunnin ajan. Kun se ei meinannut heti löytyä, oli meillä vähän aikaa pami ja tupi (paha mieli ja tunnelma pilalla). Vasta lähtiessämme kolmannen kerran alusta löysimme vihdoin ekan rastin ja ymmärsimme, miten karttaa pitää katsoa. Siitä eteenpäin juoksimme helpohkosti (lukuunottamatta muutamia aika rajuja ylämäkiä) rastilta toiselle ja saimme taas hyvän otteen hetken jo melkein kadoksissa olleesta kisafiiliksestä.
Matka jatkui taas maastopyörillä. Arja sai heti hyvän pyörityksen käyntiin, ja pyristelin perässä. Rastit löytyivät sieltä mistä pitikin, ja pääsimme vaihtoon hyvissä voimissa. Seuraavaksi oli edessä lyhyt juoksusuunnistus. Tässä oli onneksi käytössä ihan normaali suunnistuskartta. Ekaa rastia etsimme muutaman minuutin, seuraavat 2 löytyivät lähes samantien.
Vielä oli edessä "loppuhässäkkä". Käytännössä se tarkoitti ehkä noin sadan metrin uimista Finnfoam-levyn kanssa. Kastumista oli mahdoton välttää, itse asiassa kastuin kainaloita myöten jo kun liukastuin veteen joen rantatöyräältä. Siitä sitten polskuttelimme menemään niin, että Arja makasi levyllä ja ui käsin, minä olin takana niin että Arjan lenkkarit olivat olkapäideni kohdalla ja yritin liikutella käsiä että polskia jaloilla. Ihan hyvään vauhtiin siinä päästiin. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että ovatkohan sormukset tallessa kun vesi on niin kamalan kylmää. Sanoin tästä Arjallekin, ja hän kertoi, ettei enää tunne käsiään. Onneksi mitään ei kadonnut. Ehkä kylmä kylpy oli jopa ihan hyvä juttu rasittuneille jaloille. Hirveän ihanalta se ainakin tuntui.
Maaliin juokseminen oli taas ihan mahtavaa! Purkaessamme emittiä kuulimme, että ystävämme Jola ja Peppi MamAdventure1-tiimissä olivat voittaneet naisten kilpasarjan. Mielettömät mentorit meillä! Olisi tehnyt mieli jäädä katsomaan palkintojenjakoa, mutta märissä vaatteissa ajattelimme kuitenkin olevan fiksumpaa viedä pyörät ja muut tavarat autoon ja mennä suoraan suihkuun ja syömään. Ja niin teimme.
Oli tosi hauska päivä ja kiva kisata taas! Pikkuisen harmittaa se pööpöilymme, mutta sellaista sattuu. Sekin oli kiva huomata, ettei töpeksinnän jälkeen jääty sitä harmittelemaan vaan lähdettiin reippaasti juoksemaan ja pyöräilemään loppumatkaa. Luovuttaminen ei tullut kysymykseen! Hieman paremmalla suunnistusrutiinilla tällaiset harmitukset olisivat varmaan vältettävissä. Ja saatiinhan me nyt vähän pitempi, tosi hyvä treeni! Tuloksia ei vielä ole tullut, joten lopullinen sijoituksemme 50 kuntosarjan joukkueen joukossa on vielä arvoitus.
 |
| Kengät juuttuivat uinnin yhteydessä mutaan pariin otteeseen ja kaipaavat nyt kipeästi pesua. |
