keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kehitystä

Liityin Helsinki Triathloniin reilu vuosi sitten aavistamatta yhtään etukäteen kuinka paljon iloa ja hyötyä siitä olisi. Olin joutunut jättämään juoksemisen ja aloittanut uintitekniikan opettelun muutama kuukausi aikaisemmin. Heltrin kautta olen ennenkaikkea tutustunut moniin todella mukaviin ihmisiin, oppinut paljon treenailusta ja päässyt mukaan hienoihin yhteistreeneihin, seuran harjoituskisoihin ja jo parillekin leirille. 

Nyt kun olen vuoden päivät treenaillut, olen pikkuhiljaa alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen mitä ja miten harjoittelen. Kun niitä harjoitustunteja nyt kertyy, olisi kiva tietää tekevänsä oikeita asioita. Ostin Joe Frielin kirjan, tilasin hänen Twitter-feedinsä ja selailin ulkomaisia harjoitustietoutta pullistelevia nettisivustoja mutta en kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) ole päässyt harjoitteluohjelman suunnittelussa eteenpäin. Niipä pyysin apua Jupikselta, joka ilokseni suostui auttamaan sekä minua että Peteä. Yhteistyö on vasta alussa ja hakee vielä muotoaan, mutta olen varma, että se on meille molemmille tosi hyvä juttu!

Eilen ohjelmassa oli 40 minuutin rauhallinen juoksu, ja kävimmekin Laajalahden luonnonsuojelualueella juoksemassa polkuja ja pitkospuita. Selälle on tainnut viime päivien aikana tulla liikaa rasitusta ja se kipeytyi illalla. Tänään oli vähän vaikea istua koko päivä koneen äärellä, ja päätinkin siksi pitää tänään lepopäivän. Pyöräilemäänkään en voi mennä, kun kypärä on hajonnut. En yhtään tiedä, missä vaiheessa sen olen johonkin kolauttanut, mutta pala irtosi enkä vielä ole ehtinyt hankkia uutta.

Kaiken kukkuraksi jääkaappimme termostaatti hajosi, ja vain sen kaksi alinta laatikkoa pysyy jotenkuten viileänä. Korjaaja kävi sitä jo perjantaina katsomassa, mutta ei voinut korjata sitä paikan päällä. Kaappi pitää viedä pajalle pariksi viikoksi, ja siksi aikaa saamme toivottavasti varakaapin. Vielä ei ole korjausliikkeestä mitään kuulunut, toivottavasti eivät ole meitä unohtaneet ja tulevat hakemaan kaapin piakkoin. Siihen saakka meillä käydään joka päivä kaupassa ja ruokavalikoima on normaalia rajatumpi.

Täällä siis istun nälissäni kotona enkä pääse treenaamaan, vaikka mieli tekisi. Ja loppuun hymiö.

Kumisee tyhjyyttään. Ja on lämmin.

2 kommenttia:

  1. Oijoi! NO onneksi suunnitelmat alkoivat lepoviikolla!

    VastaaPoista
  2. Niinpä! Tänään on jo parempi päivä, kävin melomassakin tunnin. Kyllä se tästä!

    VastaaPoista