Lasten kokoa?

Avovesiuintikausi jatkui tänään mökillä, ja tällä kertaa Petekin pääsi mukaan. Vähän meinasi usko loppua ja hermo kiristyä Petellä märkäpukua ekaa kertaa pukiessa, mutta kyllä se lopulta päälle saatiin.Välillä hän epäili jopa saaneensa erehdyksessä lasten koon. Oli se sitten kuitenkin lopulta ihan sopiva. Vedessä kävi niin, että märkäpuku toimi toivotulla tavalla ja paransi Peten uintiasentoa niin paljon, että minun oli jo vaikea pysyä perässä. Ehkä ei tarvikaan enää miettiä, että missä kohtaa Kiskon reittiä Pete menee pyörällä ohi; hänhän voi ohittaa minut jo heti paukusta uintiosuudella!

Meillä ei ole vesilämpömittaria, mutta kyllä se jo ihan sopivan lämpöistä on märkäpuvulla uimiseen. Pari kertaa piti keskittyä hengittämiseen, kun oli taas puhaltamisen kanssa ongelmia.

Hermo jo meinas mennä...

Eilen meillä oli vähän väsyneempi uintisessio Märskyssä työpäivän jälkeen. Sitä ennen olimme molemmat tahoillamme tehneet 30 minuutin intervallikuntopiirin. Uimme tekniikkadrillejä ja 3x200. Ensimmäinen ja toinen meni 3:38, kolmas 3.30 kun Pete kiritti viereisellä radalla joka toisen vinstan. Niin hiljaista oli, että saimme molemmat oman radan. Se olikin kiva, kun uitiin kelloa vastaan.

Ohjelmassa oli tälle päivälle myös vauhtileikittelyjuoksu. Pete juoksi, ja mä otin sillä aikaa pienet päikkärit.

Nellille kiitos kuvista!